Historiaa

Kokoomus perustettiin v. 1918 kahden suomalaisen puolueen – vanha- ja nuorsuomalaisen pohjalta.

Kokoomuspuolueen ohjeen mukaan kullakin paikkakunnalla oli koettava vaikuttaa siten, että niissä olevat suomalaiset seurat ja nuorsuomalaiset yhdistykset muodostuvat kansallisen kokoomuspuolueen yhdistyksiksi, esimerkkinä tästä mm. Kansallisseura.

Porissa toimi kummankin suomalaisen puolueen paikallisyhdistykset. Pankinjohtaja Mikko Latva kutsui koolle molempien yhdistysten jäseniä ja perustava kokous tuli pidetyksi.

Porin Kansallisseuran 1. kokous pidettiin Kansalliskodissa (Itäpuiston ja Yrjönkadun kulmassa Sampo-talossa) tammikuun 22. päivänä vuonna 1919. Kokous aloitettiin laulamalla ”Jos sydän sulla puhdas on”.

Alusta lähtien yhdistykseemme on kuulunut sekä miehiä että naisia. Jo 1930-luvulla yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin nainen, johtajatar Maria Ignatius. Hän toimi vuodet 1907 – 1943 rehtorina Porin tyttöjen ammattikoulussa. Juuri itsenäisyytemme saaneina ja vuoden 1918 pahojen tapahtumien jälkeen vaadittiin huomattavia ponnistuksia ja uhrimieltä viedä kansallisen kokoomuksen periaatteita eteenpäin. Kuitenkin henkilöt, jotka tekivät töitä puolueemme hyväksi olivat puhdassydämisiä ja heidän ohjenuoranaan olivat samat ajatukset, jotka Topelius on kiteyttänyt Maamme-kirjan 1917 – 1918 tapahtumista: ”Hän ystäväkö on vai vihamies, tuot´ älä kysy, ei se paljon paina, vaan kysy, liekehtiikö rinnan lies` vuoks` sen mit` elo parhaint` ties` vuoks` suuren jalon – sen mi pysyy aina”. Anteeksianto ja toisen ihmisen kunnioittaminen ovat vielä tänä päivänäkin varteenotettavia seikkoja.

Koko historian ajan meille kaikille ovat koti, uskonto ja isänmaa merkinneet hyvin paljon. Myöskin ne ovat olleet perustana työllemme ja antaneet voimaa silloinkin, kun on tuntunut raskaalta. Yhdistyksemme on aina pyrkinyt vaikuttamaan positiivisesti yhteiskunnan eri alueilla.