Yhdistyksen jäsenten kirjoituksia

Porin Kokoomuksen jäsenten julkaisemia tekstejä tai linkkejä niihin (esim. FB, Satakunnan Kansa, Twitter..) Jäsenten tekstien julkaisuosiota täydennetään ja täsmennetään ajan kuluessa ja saadun palautteen mukaan. Palautteen ja kommentit voit lähettää sähköpostitse hallitukselle tai ottamalla yhteyttä puheenjohtajaan (katso yhteystiedot).

 

Jäsen, kerro julkaisemastasi kirjoituksesta, ja lähetä julkaistavaksi sopiva linkki tai muu materiaali hallitukselle. Huomioithan, että linkin kohde on avoimesti saatavilla tai että sinulla on tarvittavat oikeudet antamaasi materiaaliin.

Nuorten tilanne huolestuttaa (SK 23.3.2023)

Edukuntavaaliehdokas Maria Rautanen ottaa kantaa nuorten mielenterveysonglmiin Satakunnan Kansan mielipidepalstalla.

Satakuntaan tarvitaan energiapoliittista osaamista (SK 15.3.2023)

Edukuntavaaliehdokas Maria Rautanen ottaa kantaa turvetuotannon alasajoon ja tulevan hallituskauden energiaosaamiseen Satakunnan Kansan mielipidepalstalla.

Porin Kokoomus ry:n jäsen Olivia Kumpula Satakunnan Kansan haastateltevana

Joko olet tutustunut Olivia Kumpulaan? Hän on Porin Kokoomuksen ja myös yhdistyksen hallituksen uusi jäsen. Katso juttu Satakunnan Kansan verkkojulkaisussa.

Porin Kokoomus ry / Julkilausuma: Turve-energian käyttöä lisättävä välittömästi huoltovarmuuden säilyttämiseksi (25.11.022)

Suomi on yhdessä muun Euroopan kanssa ajautunut vakavaan energiakriisiin. Uusiutuvien energiamuotojen myötä sähkömarkkina on muuttunut epävakaaksi, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen sota ole osaltaan asiaa parantanut.

Huoltovarmuus on tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikan tehtävänä on turvata
yhteiskunnan perusarvojen säilyttäminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Huoltovarmuuden ylläpito
on jäänyt mittasuhteiltaan liian kunnianhimoisen ilmastopolitiikan alle. Hallitus on unohtanut kansalaisten taloudellisen kestokyvyn. Energian hinta on liian korkea, ja talvi on vasta edessä.

Yhteistuotantolaitoksien (CHP) tehokkuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, koska ne tuottavat sekä kaukolämpöä että sähköä. Sähkön kulutuspiikin, tai muun kriisitilanteen lähestyessä, CHP-laitoksella voidaan pienentää sähköverkon kaatumisen riskiä kotimaista polttoenergiaa, helposti varastoitavaa turvetta hyödyntämällä.

Vaaratilanteita on luvassa jo tulevana talvena, mikäli kansalaisten sähkön saantia joudutaan rajoittamaan. Rakennuksiin kohdistuvat sähkökatkokset aiheuttavat tulipalo- ja terveysriskejä, sekä taloudellisia menetyksiä.

Porin Kokoomus muistuttaa, että Kokoomus hyväksyi kannan turpeen vahvistamisesta Suomen
energiantuotannossa Kalajoen puoluekokouksessa kesäkuussa 2022. Porin Kokoomus vaatii eduskuntaa tekemään pikaisia päätöksiä turpeen ottamiseksi suuremmaksi osaksi huoltovarmuutta, jotta suomalaisten hyvinvointi voidaan turvata paremmin. Hyvinvointiyhteiskunnan energian saanti ei voi olla kiinni vain tuulesta ja auringonpaisteesta.

Porin Kokoomus ry

Lisätietoja:

Eero Luoma, Porin Kokoomus ry:n puheenjohtaja
p. 044 281 5789
eero.luoma@porinkokoomus.fi

Onko sinusta yrittäjäksi Poriin? (SK 1.6.2021)

Vaalit ovat meneillään, ja yrittäjien äänistä ollaan kiinnostuneita hunajaisen toverillisilla kirjoituksilla. Vihervasemmiston on syytä ymmärtää, että yrityksiä ei vain tipahda taivaalta Porin elinkeinoelämää pelastamaan.

Yrityksellä täytyy olla liikeidea, ja kannattavuuslaskelmalla arvioidaan sen taloudellinen tulevaisuus. Tämän jälkeen yritykselle hankitaan rahoittaja, joko pankki, ulkopuolinen sijoittaja tai omat säästöt. Yrittäjä ottaa aina riskin yritystä perustaessaan.

Yrittäjyys on elämäntapa ja kutsumus tehdä työtä, jopa vastikkeetta, kellon ympäri.

MAAILMA ON MUUTTUNUT, erityisesti kaupanala on kärsinyt rakennemurroksen. Verkkokaupan seurauksena kuluttajien kulutus- ja toimintatottumukset ovat muuttuneet. Hypermarkettien saaman kilpailuedun lisäksi verkkokauppa on suurin syy pienten kivijalkakauppojen häviämiseen.

Kaupungin päättäjät eivät voi mennä kuluttajien päähän ja kieltää verkkokauppaostoja, mutta he voivat halutessaan suosia kaavoituskysymyksissä paikallisyrityksiä. Kuluttajat voivat puolestaan valita oman kaupunkinsa yritysten tuotteita ja palveluita.

PORIN KUNTAPÄÄTTÄJIEN on ehdottomasti palautettava kaupungin keskustan elämä takaisin. On ensi töikseen mietittävä, millaiset kaupat ja palvelut tarvitsevat vielä kivijalkaa. Kaupungin tulee kannustaa tällaisia yrityksiä aloittamaan toimintansa. Korkeat pysäköintimaksut karkottavat porilaiset keskustasta entisestään.

Kaupungin toimihenkilöistä ja tulevista idearikkaista päättäjistä on muodostettava Vireä Pori -työryhmä, jonka tehtävä on keksiä ratkaisuja keskustan elävöittämiselle.

VAIN 0,2 PROSENTTIA Suomen yrityksistä on suuryrityksiä. Lähes 70 prosenttia yrityksistä on yksinyrittäjiä.

Mikroyrityksillä on tärkeä tehtävä kunnassa, ne työllistävät ja kartuttavat kaupungin kassaa. Tästä yritysten luomasta ylijäämästä rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa ilman velkaa.

Useampi porilainen voisi osallistua Porin elinkeinoelämän kehittämiseen. Pitää vain laskea liikeidealle kannattavuus, ottaa mahdollisesti velkaa ja perustaa yritys. Rahoitukseen liittyviä kannustimia löytyy kyllä; ely-keskus, Finnvera ja Business Finland muun muassa.

Maria Rautanen
DI, yrittäjä, kuntavaaliehdokas (kok)
Pori

Tuleeko porilaisille vilu ? (SK 13.5.2021)

Porilaiset kaukolämmön käyttäjät ovat saaneet vuosia käyttää edullista, ekologista ja paikallista lämpöenergiaa. Lämpöä ja sähköä tuotetaan yhteistuotantovoimalaitoksilla Aittaluodossa ja Kaanaassa. Polttoaineet ovat koostuneet valtaosin 100 kilometrin säteeltä tuodusta satakuntalaisesta puusta ja turpeesta, joilla on työllistetty suoraan ja välillisesti useita satoja henkilöitä maakunnan alueella.

Hallitus on vihreällä siirtymällään ajanut energiaturpeen katastrofaaliseen syöksyyn. Kärsijöiksi ei jää pelkästään turvealan yritykset ja sidosryhmät, koska muutokset tulevat kohdistumaan myös kaukolämmön kuluttajiin.

Porin kaupungin hallinnoimista tiloista ja kohteista noin kaksi kolmasosaa lämpenee kaukolämmöllä. Yli puolet porilaisten kodeista on kaukolämpöverkon piirissä. Kaukolämpöä on riittänyt Ulvilaan asti, ja sitä käyttävät myös lukuisat yritykset.

Täysin hallitsemattomassa polttoenergian alasajossa tuotantokustannukset ja hiilidioksidipäästöt kasvavat. Kotimaisen turpeen tilalle on nopeasti löydettävä korvaavaa biomassaa ulkomailta.

Lämpöarvoltaan heikompaa biomassaa tarvitaan turvetta enemmän tuotettua lämpöenergian megawattia kohden. Lämpölaitosten kattilat on suunniteltu turpeen seospolttoa varten. Turpeen uupuessa biomassan sekaan tarvitaan rikkiä, jotta lämpökattilat eivät syövy. Tarvittava rikki tuodaan raskaan polttoöljyn rahtialuksilla ulkomailta, tämäkin nostaa päästöjä.

KUKA tämän vihreyden Porin kaupungin lisäksi maksaa? Monilla yrityksillä on taloudellisia vaikeuksia koronan vuoksi. Iäkkäillä taloyhtiöillä painavat linjasaneerausvelat, helpotusta ei tee kaupungin tonttivuokrien huimat korotukset. Käyttökuluiltaan edullisissa kaukolämpötaloyhtiöissä ovat viihtyneet pienituloiset, vanhukset ja opiskelijat, joille vastikkeen nousu ei ole mieluisa asia.

Pelkästään Aittaluodossa turpeen osuus on ollut lähes puolet poltettavasta energiasta. Toivon Porin vihreiden kannanottoa siitä, mikä heille olisi mieluisinta poltettavaa, ilman kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen nousua.

Mikäli turpeen osuutta ei mitenkään korvata, valtaosalta kaupungin asukkailta ja yrityksiltä kylmenee patterit. Ei ihan äkkiseltään kuulosta houkuttelevalta maakunnan pääkaupungilta asua. Sitäkö on vihreä siirtymä?

Maria Rautanen

diplomi-insinööri, yrittäjä
kuntavaaliehdokas (kok)
Pori

Turvetuotanto kuuluu Satakuntaan (SK 16.4.2021 ja Etelä-Suomen sanomat 3.5.2021)

Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä Satakunnassa niin suoraan kuin sidosryhmien kautta. Maakunnassa alueen turvevarat ovat hyvät ja työllisyysnäkymät tältä osin kannustavat. Kaikki maakunnassa olevat työpaikat ovat elintärkeitä alueen taloudelle.

Energiantuotannossa turpeen korvaavan biomassan määrä on valtava. Kaikki korvike tuodaan ulkomailta, koska omia varantoja siihen ei ole. Hakerekkarallista aiheutuva ekologinen rasite on suuri, lisäksi raha virtaa ulkomaille.

Parhaillaan kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen turpeen muuttamisesta vuotuisen kasvunosalta uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Ruotsissa ja Norjassa muutos tehtiin jo. 2000-luvulla Suomen poliittisessa pelissä energiaturpeen status päätettiin arvalla uusiutumattomaksi todellisen äänestystuloksen mennessä tasan. Muutoksella jäisivät päästökaupan eurot kotimaahan.

Suomalaiset innovaatiot kasvu- ja kuiviketurpeen käytössä ovat ainutlaatuisia, kansanterveyttä edistäviä ja vuosien kehittelyn tuloksia. Tuotantoeläimet ovat terveitä ja vihannesten keskisadot ovat maailman suurimpia. Kasvuturvetta on riittänyt vientituloiksi asti. 90% kasvihuoneviljelijöistä on ilmoittanut lopettavansa tuotantonsa turpeen alasajon myötä.

Vihreät vaativat ruoankulutuksen olevan kasvispainotteisempaa ja ylipäätään maatalouden ohjautuvan ekologisempaan suuntaan - kestävään lähiruokaan. Kotimaisen kasvu- ja kuiviketurpeen alasajo keskustapuolueen tukemana on täysin päinvastainen teko.

Uusiutuvan energiateknologian kehitystä ei pidä estää, mutta ennen kotimaisen energian ja ruoan huoltovarmuuden alasajoa, tulee seuraukset laskea kansanterveys, verotulot, BKT ja globaalitason ympäristövaikutukset huomioiden. Perusteluksi ei riitä piipun päästä mitatut CO2 e/a-luvut, se ei ole kestävää vihreätä siirtymää.

DI, yrittäjä, Maria Rautanen, kuntavaaliehdokas (kok.) Pori

Porin korkeakoulupolitiikassa yhteistyö luo elinvoimaa (SK 29.3.2021)

Osaaminen on avain elinvoimaiseen kaupunkiin ja luo menestymisen edellytyksiä. Porilla on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n suurimpana omistajana keskeinen roolinsa satakuntalaisen korkeakoulutuksen kehittämisessä. Porin tulee myös varmistaa yliopistotasoisen koulutuksen toimintaedellytykset kaupungissamme jatkossakin, vaikka Satakuntaan ja Poriin tuskin saadaan omaa yliopistoa. Satakunnan Kansa uutisoi kysymystä selvittävän Kalervo Väänäsen pohdinnoista 18.3.2021.

Sen sijaan yhteistyötä entisestään tiivistämällä ja nykyisiä vahvuuksia hyödyntämällä voidaan kehittää maakunnan korkeakoulutusta, parantaa alueen elinvoimaisuutta, tukea paikallista elinkeinoelämää ja lisätä porilaisten jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.

SAMKissa on valmistuvien opiskelijoiden palautekyselyn (AVOP) perusteella maamme ammattikorkeakouluista laadukkain opetus. Porin yliopistokeskuksen merkittävimpiä vahvuuksia ovat verkostomainen monialainen tutkimusyhteistyö sekä ristiinopiskelumahdollisuudet. Diakonia-ammattikorkeakoulu tekee kevään mittaan omat päätöksensä sisäisen kehittämistyön myötä suljettavista kahdesta kampuksesta, toivottavasti Diakin Porin kampus jatkaa toimintaansa.

Olennaista on myös vuoropuhelu korkeakoulujen, elinkeinoelämän, kuntapäättäjien sekä opiskelijoiden välillä. Ratkaistavia haasteita riittää: Miten saamme Porista houkuttelevan ja vetovoimaisen opiskelijakaupungin? Miten saamme valmistuneet osaajat jäämään Poriin? Nämä kysymykset korostuvat etenkin kansainvälisten opiskelijoiden osalta.

Maakunnan koulutustaso on valtakunnallista keskiarvoa matalampi ja moni porilainen muuttaa korkeakoulutuksen perässä suurempiin opiskelijakaupunkeihin, eikä palaa enää takaisin. Merkittävä siivu satakuntalaisista korkeakouluista valmistuneista työllistyy ­­maakunnan ulkopuolelle.

Vaikka ainakin toistaiseksi yliopistokeskuksen kampus säilyy Puuvillassa, en kuitenkaan haluaisi sulkea pois mahdollisuutta aina silloin tällöin esille nousevasta Porin yhteiskampuksesta. Jos ajatellaan kampusta laajemmin, voisi todeta Porissa jo tavallaan olevan yhtenäisen kampusalueen, jota kulkee päästä päähän Citylinja: Diakin kampukselta Satasairaalan kupeesta SAMKille, josta porilaisen opiskelijakulttuurin sydämen eli Saikun kautta yliopistokeskukselle. Mikäli tähän lisäisi poikittaisen Citylinjan välille WinNova - tuleva Porin lukio, olisi meillä toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen yhdistävä osaamiskeskittymä, joka tukisi nykyistä mahdollisuutta suorittaa korkeakouluopintoja jo toisella asteella. Tällöin koko kaupunki voitaisiin nähdä oppimisympäristönä.

Sekä SAMKissa että yliopistokeskuksessa opiskelleena ja opiskelijapolitiikassa aikanaan vaikuttaneena sydän sykkii satakuntalaiselle korkeakoulutukselle. Odotankin mielenkiinnolla Väänäsen toteuttaman selvitystyön valmistumista ja kaivattua korkeakoulupoliittista keskustelua niin paikallisesti Porissa kuin koko maakunnan alueella.

Jani Mäntysaari
kuntavaaliehdokas (Kok.)
Pori

Demareiden suhmuroinnille ei näy loppua! (SK 21.3.2021)

Vastaani tuli Porin Vanhustenkoti Ry:n syyskokouksen esityslista, jossa oli kohdassa 11 oli päätettävänä yhdistyksen kokouspalkkiot. Suureksi hämmästyksekseni huomasin, että siinä ehdotettiin palkkioissa noudatettavan konserniohjeen mukaisia vuosi- ja kokouspalkkioita. Se mikä tässä hämmästytti, on se, että tätä yhdistystä verrattiin kaupungin strategisiin yhtiöihin ja palkkiot maksettaisiin sen mukaan.

Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan yhdistyksessä on maksettu merkittävästi korkeampia vuosi- ja kokouspalkkioita verrattuna strategisiin yhtiöihin. Mikä vitsi. Tämä on aivan sama, jos verrattaisiin Ladaa Ferrariin. Tässä kohtaa puhutaan aivan eri mittakaavan taloudellisista vastuista koskien hallitusten jäseniä.

Tämä päätös kuvastaa mielestäni täysin häikäilemätöntä oman edun tavoittelua. Itse näen tämän loukkauksena kaikkia strategisten yhtiöiden hallituksissa istuvia jäseniä kohtaan. Vaikka tätä katsoisi kuinka punaisten lasien läpi, niin yhdistyksen puheenjohtaja Ari Nordström (SDP) voisi perustella palkkioiden suuruutta, varsinkin kun koko yhdistyksen toimintaa pyörittää käytännössä Porin YH-Asunnot Oy.

Petri Lahtinen
kaupunginvaltuutettu
kuntavaaliehdokas

Porin konsulttiasiassa kohistaan asian vieressä - kyse on luottamuksesta

Isoa joukkoa porilaisia on viime päivinä ihmetyttänyt Spring Advisor Oy:ltä tilattujen konsulttipalvelujen hankintaan liittyvä epämääräisyys. Olen Satakunnan Kansan tavoin kahlannut materiaalia läpi, mutta minäkään en ole löytänyt saamieni asiakirjojen joukosta niitä kaupunginjohtajan julkisuudessa lupaamia kilpailutus- ja hankintapäätösdokumentteja. Toivottavasti ne vielä löytyisivät ja asiat selviäisivät. Valitettavasti uskoni siihen että näin kävisi, on viimeisen viikon aikana ollut haihtumaan päin. Kilpailutus- ja hankintapäätökset joko ovat olemassa tai sitten niitä ei ole. Kyse on nyt luottamuksesta viranhaltijoiden ja myös koko Porin kaupungin toimintaan. Meidän porilaisten lisäksi kaupungin johdon toimintaa on hämmästelty ääneen maakunnassa ja palautetta on tullut myös elinkeinoelämän suunnalta. Viestit kaupungin sisältä ovat olleet musertavia. Eri toimintayksiköissä yritetään säästää ja pienimpiäkin hankintoja kyseenalaistetaan, varsinkin jos niitä ei tehdä kilpailutetuilta yrityksiltä.

Koko tarina lähti sivuraiteelle jo ajat sitten. Kaikkea lentoliikenteen hankintaan liittyvää toimintaa on leimannut erikoinen salamyhkäisyys ja päättäjien ”sitouttaminen” suljettujen ovien takana. Ilmeisesti porilaisella salailukulttuurilla tarkoitetaan juuri tätä? Nyt lisänä tämä kissanhännän veto median ja kaupungin ylimmän johdon välillä. On inhimillistä, että virheitä sattuu. Peittely, selittely ja hyökkäileminen eivät yleensä tilannetta paranna. Virheiden tunnustaminen ja epäselvyyksien ripeä selvittäminen lisäävät luottamusta ja uskoa organisaation kykyyn korjata toimintaansa. Nyt epäilyksen viitta on ikävästi heitetty omien selkään. Koko Porin kaupungin toiminnan uskottavuus on vaakalaudalla ja tätä en hyväksy.

Satakunnan Kansan uutisointiin liittyvä kaupungin vastine uhkauksineen oli ala-arvoinen. Se että on kiire, projekti on iso tai että on avoimesti kerrottu aikomuksesta käyttää tiettyä konsulttia, ei ymmärrykseni mukaan ole peruste unohtaa kilpailutusta tai hankintapäätöksiä. Ei myöskään se, että laskutus muodostuu sopivan kokoisista laskuista, joista muodostui kolminkertainen summa jälkikäteen tehtyyn hankintapäätöksen verrattuna. En ymmärrä myöskään, miten asian uutisointi liittyisi kevään kuntavaaleihin. Kiusallista selittelyä.

Omituinen oli myös toinen luupin alla ollut joukkoliikenteeseen liittyvä konsulttitoimeksianto, joka tehtiin vuotta myöhemmin. Minua jäi vaivaamaan lopputulos. Laatupisteitä oli jaossa 60 ja hinta ratkaisi loput. Lentoliikennekonsulttina taloon tullut Spring Advisor Oy sai mairittelevat arviot ja laatupisteet. Kolme muuta valtakunnallisesti tunnettua ja merkittävästi suurempaa konsulttiorganisaatiota eivät pärjänneet kuin hinnassa. Heidän tarjouksensa vaihtelivat 18.000 ja 35.000 euron välillä. Voittajaksi valitun Spring Advisor Oy:n tarjous oli 94.000 euroa. Hajonta ja valinta kertovat mielestäni sen, että joku tai jotkut eivät olleet ymmärtäneet missä mennään. Juridisesti asia varmaankin on mennyt kirjaimen mukaan, mutta ihmettelen silti tuota kolminkertaista hintaa.

Olennaista ei ole syyllisten etsiminen, löytäminen ja rankaiseminen. Olennaista on se, että avoimuus, käytännöt ja viestintä Porin kaupungilla saadaan sille tasolle, että tällainen ei enää milloinkaan toistu.

Anttivesa Knuuttila
kaupunginvaltuutettu (kok)
Pori

Tehostetun palveluasumisen porilainen muodonmuutos (SK, 15.3.2021)

Konsulttiyhtiö NHG tekemän Porin perusturvan tuottavuusohjelma valmistui runsas puolitoista vuotta sitten. Raportin mukaan kustannusten nousu etenkin vanhuspalveluissa on dramaattinen. Vuoteen 2024 mennessä perusturvan menojen lisäys olisi 90 miljoonaa euroa. Esitetyillä toimenpiteillä tavoitellaan noin 25 miljoonan euron vuosittaisen kustannuskasvun leikkausta. Ei todellakaan pidä puhua säästöohjelmasta, kustannukset noussevat silti kymmeniä miljoonia. Hoitajamitoituksen noston hintalappu on yksistään Porissa 10 miljoonaa euroa.

Perusturvalla riittää haasteita. Väestön ikääntyminen on ollut tiedossa vuosia, mutta nyt 2020-luvulla se iskee tosissaan. Kustannuksia lisää ikäihmisten hoidon laitospainotteisuus Porissa. Raskaaseen tehostettuun palveluasumiseen on löydyttävä vaihtoehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaa kotihoidon lisäämistä eri muodoissa.

Perusturva keskeytti kesän aikana vanhusten tehostetun palveluasumisen ostot yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tilanteesta on aiheutunut akuutti kriisi niin kaupungille kuin yksityisille hoitokodeille. Tehostettua asumispalvelua tarvitsevat ovat kokenee jääneensä pitkien odotusaikojen takia heitteille ja yksityisissä hoitokodeissa ovat huoneet alkaneet tyhjentyä. Tuskaa lisää entisestään kaupungin hoitokodeille maksama todellisen kustannustason alittava vuorokausimaksu. Tämän vuoksi ilmeisesti kaikki yksityiset toimijat Porissa tekevät rajuja tappioita ja satoja ihmisiä työllistävien hoitokotien tulevaisuus on vaakalaudalla. Samaan aikaan kaupungin oman toiminnan hinta ylittää selvästi yksityisten toimijoiden esittämät laskelmat.

Kuusi hoitokotia on hakenut oikaisua Porin perusturvalautakunnan päätökseen, jossa kaupunki korottaa maksettavaa korvausta yhdellä prosentilla. On selvää, ettei tehty korotus riitä. Kaupunki teki vuonna 2019 käänteisen kilpailutuksen, ja tehostetun palveluasumisen vuorokausikorvaus on ollut 115 euroa. Korotuksen jälkeen se nousee reilulla eurolla. Tässä korotuksessa on ilmeisesti huomioitu myös koronan aiheuttama kustannusten nousu? Todellisen hoitovuorokauden hinnan on laskettu olevan 130 euron luokkaa, siis ilman koronaa. Asiat eivät etene saivartelemalla tai olemalla hiljaa. Aina voi ja pitää neuvotella. Mikäli yhteisymmärrystä löytyy riittävästi, oikaisuvaatimukset on helppo vetää pois. Mikäli järkeä ja sopua ei löydy, suurin häviäjä olemme me porilaiset.

On selvää, että tämä akuutti kriisi on hoidettava ripeästi ja saman aikaisesti lähdettävä rohkeasti kehittämään uusia toimintamalleja. Tällä hetkellä käytössä ovat sekä omana tuotantona että ostopalveluissa vain ääripäät - tehostettu palveluasuminen ja kotihoito. Ratkaisuksi on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, kevyempää palveluasumista tai välimuodon palveluratkaisuja.

Tärkeintä kuitenkin on, että jokaisella elämisessä ja asumisessaan tukea tarvitsevalla on saatavilla elämäntilanteeseen sopiva ja turvallinen asumismuoto. Esimerkiksi välimuodon, vai pitäisikö sanoa tuetun asumisen mallissa ihmisen oma harkinta- ja päätösvalta palvelujen osalta mahdollistuisi erinomaisesti palvelusetelimallilla. Palvelusetelillä omaan kotiin hankittaviin palveluihin olisi mahdollisuus myös heillä, joilla siihen ei muuten olisi varaa.

Anttivesa Knuuttila

puheenjohtaja, Kokoomuksen Porin valtuustoryhmä

Saisiko Pori enemmän, jos alkaisimme ajatella positiivisesti? (SK 14.3.2021)

Kaupungin henkilöstö tekee työtä suurella ammattitaidolla ja motivoituneena yhdessä poliittisten päätöksentekijöiden kanssa. Kaupungilla on vetovoimaa. Yliopistokeskus, SAMK,  DIAK ja Winnova houkuttelevat uusia opiskelijoita ja työpaikkojakin löytyy valmistuneille. Kaupungin ikäihmisistä pidetään huolta, ja jokainen heistä kokee edelleen olevansa tärkeä osa yhteisöä. Lapsiperheiden arki sujuu erilaisten palvelujen läheisyydessä.

Kaikki edellä mainittu on totta täällä Porin kaupungissa. Meillä Porissa on osaavia viranhaltijoita ja työntekijöitä sekä Porin kaupunkia innokkaasti kehittäviä poliitikkoja, jotka yhdessä pystyvät huolehtimaan kaupungin rakennetusta ympäristöstä ja jopa kehittämään palveluja taloudellisesti vaikeina aikoinakin. Porilaisissa varhaiskasvatuksen yksiköissä sovelletaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa  osaavien kasvatushenkilöiden yhteistyönä ja Porin perusopetuksen kouluissa   ja lukioissa toteutetaan uusia opetussuunnitelmia pätevien opettajien vetämänä.  Vanhusväestön hyvän elämän edellytyksiä voidaan parantaa palveluita ja niiden laatua edelleen kehittämällä. Porissa tehdään myös hyvää yhteistyötä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja osaavan työvoiman turvaamiseksi yritysten tarpeisiin.   

Kuitenkin joskus tuntuu, että olisiko mahdollista toimia ja tehdä vielä enemmän. Löytyisikö vastaus tavasta tehdä ja toimia toisin? Saisiko Pori enemmän, jos lähtisimmekin ajattelemaan positiivisesti? On hyväksyttävä, että uutta toimintakulttuuria ei luoda yhdessä yössä. Onnistumisista tulee iloita. Uudet eteen tulevat ongelmat otetaan haasteina, joihin etsitään ja löydetään hyviä ratkaisuja, yhdessä.

Porilaisen linja-auton kyljessä on hauska teksti: ” Kävellenkin pääsee, mutta onhan siinä oma hommansa”. Porin tekemistä määrittelee johtoajatus ”Pori menee ihon alle”. Me porilaiset voisimmekin lähteä kehittämään Poria ajatuksella: Yhdessä olemme enemmän – ja se jos jokin menee ihon alle!

Johanna Siitari
Kaarisillan yhtenäiskoulun rehtori
Kuntavaaliehdokas (kok.), Pori

Karanteeni ei saa estää ylioppilaskirjoituksia Porissa (SK 4.3.2021)

Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeinen tavoite on jo pitkään ollut opiskelupaikan saannin turvaaminen ja opintojen eteneminen mahdollisimman sujuvasti eri nivelvaiheissa sekä opinnoista valmistuminen ajallaan. Tämä agenda tuli tutuksi toimiessani Satakunnan ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan. Olen asiasta täysin samaa mieltä. Turhia välivuosia ei nuoren elämään saisi tulla.

Lähipiirissäni on useita kevään abiturientteja ja ylioppilastutkinnon arvosanojen korottajia. Suuri huolen aihe on Porissa pahentunut koronatilanne, karanteeniin joutuminen ja tietenkin tautiin sairastuminen. Nuoren elämässä suunnittelematon välivuosi on todella pitkä aika odottaa uutta mahdollisuutta osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Tätä korostaa entisestään se, että keväästä 2020 lähtien valtaosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Oletettavasti todistuksella valittavien osuus vielä kasvaa koronatilanteen vuoksi. 

Porissa ilmoitettiin talviloman kynnyksellä, että karanteenissa oleville ylioppilaskokelaille ei järjestetä erillismahdollisuutta osallistua kirjoituksiin. Monissa kaupungeissa tämä onnistuu ja karanteenissa olevat voivat osallistua kirjoituksiin lasiseinäisten tilojen ansiosta.

Kilautin kaverille Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampukselle. Näköyhteyden päässä uudesta suurlukiostamme on kymmeniä erikokoisia lasiseinäisiä luokkia ja -työtiloja. Lisäksi Kampuksella on hyvällä ilmanvaihdolla varustettu yli tuhannen neliön monitoimisali, jota voitaisiin varmaankin myös hyödyntää? Myös tietoliikenneyhteydet ovat koko rakennuksessa erinomaiset.

Olisi surullista, mikäli porilainen nuori ei pääsisi osallistumaan kevään ylioppilaskirjoituksiin sen vuoksi, että hänet on asetettu karanteeniin viranomaismääräyksellä. Ratkaisuja on, muitakin kuin esittämäni. Löytyykö tahtoa?

Anttivesa Knuuttila
kaupunginvaltuutettu, kok.
kuntavaaliehdokas

Ruokaa Satakunnasta (SK 1.3.2021)

SK 24.2. mielipidesivuilla oli Anna-Kaisa Jaakkolan ja Anna Karin kirjoitus lähiruoan suosimisesta kuntapolitiikan talouspäätöksissä. Olen samaa mieltä, lähiruoan suosimisella on positiivinen merkitys maakunnan elinvoimaisuuteen.

Lähiruoka luo maakuntaan työllisyyttä, tukee yrittäjyyttä ja parantaa alueen taloutta, koska rahaa palautuu takaisin verotuloina. Yle uutisoi 5.2, että Satakunnassa lähiruoan käyttö julkisen sektorin keittiöissä, on koko maan suosituinta. Tästä satakuntalaiset voivat olla ylpeitä. Lähiruokaa pidetään ilmastotekona, koska kuljetusmatkat ovat lyhyitä.

Lasten ruoka pitää olla turvallista. He altistuvat helpommin ruoan mukana tulleisiin raskasmetalleihin, koska lapset syövät kokoonsa nähden enemmän kuin aikuiset. Suomen maaperässä on lähtökohtaisesti vähemmän raskasmetalleja kuin Keski-Euroopassa, johtuen alhaisemmasta väestöntiheydestä ja myöhemmin alkaneesta teollistumisesta. Suomalaisen ruoan puhtaus on EU:n parhaimmistoa.
 
Kotimaisen ruoan hintaan vaikuttaa viljelijätuet. Viljelijätuilla turvataan ruoantuotanto ja se, ettei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa. Ilman viljelijätukia ruoantuotanto ei olisi mahdollista nykyisessä laajuudessa. Mielelläni näen EU:sta saatavia tukirahoja Satakunnan perinnemaisemilla laiduntavina lehminä ja lampaina.

SK uutisoi 24.2. porilaisesta yrityksestä, joka valmistaa lähiruokamakkaraa koirille. Hienoa, että tällaiseen liiketoimintaan on löytynyt rohkeita yrittäjiä. Ruoan kotimaisuuden ja lähiruoan arvostus on kasvava trendi lemmikkieläinpiireissä.

Porin huonossa taloustilanteessa on vaikeaa löytää rahoitusta päiväkoti- ja kouluruokien muuttamiseksi 100 %:sti kotimaiseksi. Kannatan ajatusta lämpimästi, mutta en veroja korottamalla tai lisämaksuilla. Hyvinvointivaltiossa olemme tottuneet maksuttomaan kouluruokailuun, maksulliseen siirtyminen olisi haastavaa monelle perheelle.

Lasten ruokavalioon lisäisin itsepoimitut metsämarjat. Työllisyyden kuntakokeilusta riittäisi poimijoita koululaisten kaveriksi. Luontoympäristön on todettu tukevan lasten motorista ja henkistä kehitystä.

Kaupungin taloustilannetta parantavat toimet tulee aloittaa kuluja karsimalla. Tarkastelun aloittaisin henkilöstöön liittyvistä menoista. Lapsille tarjottavaan terveelliseen ja kestävästi Suomessa tuettuun ruokaan en koskisi.

Maria Rautanen, Pori (kok.)

Mistä leikataan? (SK 4.2.2021)

Torstain 28.1 A-Studion puheenjohtajatentti oli karmeata kuunneltavaa. Ministerit toisensa jälkeen kiemurtelivat minuutti tolkulla tämän kysymyksen edessä. Miksi? Eikö hallitus edelleenkään ymmärrä, tai halua ennen vaaleja kertoa, että leikkaukset ovat osa välttämättömiä sopeutustoimia. Velkaa ei voida enää enempää tällä maalle ottaa, jos muitakin keinoja siihen on. Jo nyt lastenlastenlapsillemme tehty lasku on liian suuri.

En usko, että kukaan tuleva kaupungin päättäjä haluaisi huonontaa vanhuspalveluja, tuhota elinympäristöä tai lähettää lastansa homeiseen kouluun. Senhän sanoo järkikin. Kakkua ei vaan voi jakaa ennen kuin se on leivottu. Rahapajan kaltaista setelikonetta tai tulojen taikaseinää ei tietääkseni Porin kiinteistöistä löydy.

Porin talousarviota lukiessa ei jää epäselväksi, että väestön vanheneminen, syntyvyyden lasku ja väestökato hankaloittavat entisestään elinkeinoelämän kehitystä. Yltiöpäinen verojen korotus ei tee kaupunkiamme enää houkuttelevaksi asua ja yrittää. Muuttoliike ulos Porista pois tulee kalliiksi, sen täytyy päättäjienkin ymmärtää.

Yrityksiltä odotetaan pelastusta kaupungin ongelmiin, kun asia pitäisi olla toisin päin. Ei ole olemassa yrittäjien hyväntekeväisyysverkostoa, joka tänne ilmestyisi tyhjästä ”yrittämään” ihan vaan porilaisen kulurakenteen pelastamiseksi. Yrittäjä ottaa aina henkilökohtaisen taloudellisen riskin yritystä perustaessaan, ja laskee liiketoimintansa kannattavuuden. Menestyneimmät liikeideat jäävät toimintaan. Ne työllistävät ja kartuttavat kaupungin kassaa. Tästä yrittäjien luomasta ylijäämästä (yritysverot ja yrityksen maksamat palkat) rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa ilman velkaa.

Viime vuonna yhteistoimintaneuvottelujen ulkopuolelle jätettiin kaikki ne ratkaisut, joilla olisi ollut välitön vaikutus kaupungin menoihin. Ennen kuin sadat uudet konkursseja pelkäämättömät, kellon ympäri työtä tekevät yrittäjät saadaan kasvukeskusalueilta tänne houkuteltua, on kaupungin kulurakenteita leikattava - valitettavasti. Mistä sinä tuleva päättäjä olisit valmis leikkaamaan?

Maria Rautanen, Pori (kok.)

Länsi-Suomeen yksi korkeakoulu (SK 4.12.2020)

Valtiopäiväneuvos Mikko Elo aloitti ansiokkaan pohdiskelun Porin yliopistosta muutama viikko sitten. Keskustelu on jatkunut mallikkaasti valtiotieteiden tohtori Timo Aron ja asianajaja Sampsa Katajan toimesta.

Sain mahdollisuuden seurata lähietäisyydeltä suomalaisen korkeakoulupolitiikan kehittymistä yli vuosikymmenen toimiessani Satakunnan ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana kesään 2018 saakka. Tuona aikana uudistettiin ja tiivistettiin. Vuosituhannen alkupuoliskolla korkeakoulukenttä oli varsin pirstaloitunut ja tiukasti jakautunut duaalimallin mukaan tiede- ja ammattikorkeakouluihin. Muutamia vuosia sitten ei sallittu edes keskustelua yhteistyöstä, saati yhdistymisistä. Ajan trendi oli aluettaan suuremmat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, mutta toisistaan erillisinä. Esimerkiksi Satakunnan ja Turun ammattikorkeakouluja ajettiin valtiovallan toimesta ponnekkaasti yhdeksi toimijaksi vuosien ajan.

Tilanne muuttui nopeasti, kun julkinen keskustelu Tampereen yliopiston, teknillisen korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun yhteenliittymästä alkoi ja asiassa edettiin. Tämä suuntaus sai vahvistusta, kun Lappeenrannan teknillisen yliopiston nimi muuttui Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopistoksi (LUT) ja toiminta laajentui. Tällä hetkellä LUT-korkeakoulut muodostuvat LUT-yliopistosta, Saimaan ammattikorkeakoulusta ja Lahden ammattikorkeakoulusta, jossa opiskelee yhteensä 13 000 opiskelijaa ja työskentelee 1 400 asiantuntijaa.

Kiersimme viime vuosikymmenen puolivälissä silloisen Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Juha Kämärin kanssa läntisen suomen korkeakouluja. Lopputulemana selvittelimme yhdessä Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyön syventämistä. Tosin yhtenä vaihtoehtona jo kierrosta aloittaessamme ajatuksissa pyörähti Länsi-Suomen korkeakoulujen yhteenliittymä – Länsi-Suomen yliopisto. Melkoinen utopia kuusi vuotta sitten. Ajat ovat muuttuneet ja nyt tällä Satakunnan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen, Vaasan yliopiston, sekä Porin sekä Seinäjoen yliopistokeskusten yhteistyön tiivistämisellä olisi mahdollista saada todella leveät harteet koko Länsi-Suomen korkeakoulutuksen järjestämiseksi.

Palstoille noussut Porin yliopisto on tärkeä ja keskustelun arvoinen. Liikkeelle voisi lähteä täällä omassa maakunnassa olevien toimijoiden kesken. Momentum on tosiaan nyt.

Anttivesa Knuuttila
kaupunginvaltuutettu (kok), Pori

Miksi kokoomuslaiset äänestivät tyhjää? (SK 17.11.2020)

Porin kaupunginvaltuusto päätti 16.11. kokouksessaan korottaa kunnallisveroprosenttia 0,75 prosenttiyksikköä. Korotus on jo toinen tällä valtuustokaudella. Edellinen korotus tehtiin vain kaksi vuotta sitten. Porissa on eletty yli varojen vuosia ja alijäämää on tehty tällä valtuustokaudella kymmeniä miljoonia. Ensi vuoden talousarvio on veronkorotuksesta huolimatta jälleen miinuksella.

Valtuustokausi on käytetty erilaisten selvitysten ja ohjelmien tekemiseen. On osallistettu suuri joukko viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. On myös tuotettu monia erinomaisia dokumentteja. Rusinat on poimittu pullasta ja vaikuttavuus talouteen on toistaiseksi ollut marginaalista. Käytännössä kaikki toimenpiteet, joilla olisi ollut mahdollista muuttaa rakenteita ja löytää mahdollisia säästökohteita, on torpattu enemmistön toimesta ennen alkua.

Porin talousahdingossa ei ole kyse koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä. Se on vielä edessä. Valtuustokauden aikana on keskusteltu välillä hyvässäkin hengessä tasapainottamistoimista ryhmien kesken. Kokoomus on esittänyt omia vaihtoehtojaan myös julkisuudessa. Näitä ovat muun muassa kouluverkkoasiat, yhteistyön tiivistäminen Satasairaalan kanssa, investointitason tilapäinen vähentäminen ja yt-neuvottelujen käyminen realistiselta pohjalta. Ikävä kyllä, enemmistön ajattelussa ainoastaan veronkorotus on valikoitunut toteuttamiskelpoiseksi toimeksi.

Veronkorotusvaltuustossa 16.11. pohjaesityksenä oli kaupunginhallituksessa äänestyksen jälkeen päätetty, kaupunginjohtajan virkavastuulla tekemän esityksestä poikkeava 21 prosentin vero.

Kokoomuslaiseen politiikkaan kuuluu johdonmukaisuus, ennustettavuus ja luotettavuus. Asioista puhuminen ja oman mielipiteen kertominen ei ole kiukuttelua. Takkimme ei käänny edes myrskyssä, emmekä vedä kölin alta omia päätöksentekijöitä. Olemme systemaattisesti vastustaneet veroprosentin nostamista nykyisestä, koska mitään muita todellisuudessa vaikuttavia toimenpiteitä taloustilanteen tasapainottamiseksi ei ole haluttu tehdä.

Kaupunginhallituksessa 6.11. kokoomuslaiset pidättäytyivät ottamasta kantaa veronkorotuksen suuruuteen, koska esityksemme olla korottamatta veroja oli ensimmäisessä äänestyksessä hävinnyt veronkorotukselle. Samoin teimme 10 päivää myöhemmin valtuustossa, kun veroa oli päätetty joka tapauksessa korottaa ja äänestettiin enää korotuksen suuruudesta. Enemmistö, johon kokoomuslaiset eivät luonnollisesti kuuluneet, päätti 35 äänellä korottaa porilaisten veroja 21 prosenttiin.

Anttivesa Knuuttila

puheenjohtaja, Kokoomuksen Porin valtuustoryhmä